Kunnossapidon ammattilainen on ratkaisijan roolissa

10.8.2017

Kunnossapito on yhä vahvemmin palveluliiketoimintaa ja työtä tietojärjestelmien parissa. Alan huippuosaajia tarvitaan niin yrityksissä kuin niiden verkostoissa. Riittävätkö Suomessa alan ammattilaiset teollisuuden tulevaisuuden tarpeisiin?

Lassi Santala
Lassi Santala

Koskisen Oy saa juuri tarvitsemaansa kunnossapidon osaamista. Kun osaajista on kilpailua, työntekijöiden kouluttaminen yhteistyössä tekniikan koulutuspalveluja tarjoavien oppilaitosten, esimerkiksi AEL:n kanssa on tarjonnut toimivan ratkaisun. Koulutuksen tulos näkyy yrityksen tehokkuusmittareissa.

– Tavoitteemme on saada asiantuntevia ja sitoutuneita työntekijöitä. Koulutusyhteistyössä olemme päässeet vaikuttamaan koulutukseen ja näin varmistuneet, että koulutus on investointi, joka todella hyödyttää, kertoo Koskisen Oy:n tekninen johtaja Lassi Santala. Koskisen Oy on mekaanista metsäteollisuutta harjoittava noin tuhat työntekijää työllistävä perheyritys. Koskisen Oy:n kunnossapidon koulutuksesta voi lukea tarkemmin blogista ja kuulla Kunnossapito-messuilla lokakuussa.

Suomessa kunnossapidon tehtävissä työskentelee useita kymmeniä tuhansia ihmisiä teollisuudessa. Kun mukaan lasketaan infrastruktuurin kunnossapito, määrä nousee jopa 200 000 henkilöön.

– Kunnossapidon opetuksen, tutkimuksen ja koulutuksen leikkaukset ovat kovia, vaikka tarvetta olisi koulutuksen kehittämiselle vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Kunnossapitoa ei seurata omana alanaan, vaikka työn ydin on sama teollisuudesta riippumatta. Alan arvostus ja ymmärrys sen merkityksestä eivät ole käytäntöä vastaavalla tasolla, toteaa Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä.

.

Teollisuuden kasvu on haaste kunnossapidolle

Tekninen johtaja Lassi Santala toteaa, että osaavan työvoiman saanti kunnossapidon tehtäviin on tällä hetkellä haaste. Nuorisoasteen koulutuksessa vaihtoehdot kunnossapidon opiskeluun ovat niukat, ja aina koulutus ei pysy nopeasti muuttuvan alan tahdissa. Koulutuksen tiivis yhteys työelämään ja kehittyviin yrityksiin on välttämätön, jotta alalle tulijoiden osaaminen vastaa tarpeisiin.

– Suomalaisessa teollisuudessa on meneillään muutos, joka haastaa kunnossapidon. Tekijöitä tarvitaan. Monen yrityksen tapaan myös Koskisen Oy on ponnistanut lamasta hyvään kasvuvauhtiin. Tuotantovauhdit ovat nousseet, ja laitekanta edellyttää kunnossapitoa. Kun vajaakäyntiä ei enää ole, kunnossapidon suunnitelmallisuus ja toimintojen onnistuminen korostuvat, Santala kertoo.

Samaan aikaan kunnossapidon ammattilaisten keski-ikä on kohonnut, ja moni osaaja on lähellä eläkeikää.
– On todellinen huoli, saadaanko teollisuuteen riittävästi ja riittävän nopealla aikataululla kunnossapidon osaajia ja paikallista palvelua, kun teollisuuden tilanne kohenee. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tarvetta isolle joukolle osaajia tulee olemaan pian, Tennilä sanoo.

– Työvoiman saanti heikkenee jatkuvasti. Osaajille on kysyntää muuallakin kuin meillä. Esimerkiksi sähköpuolelta valmistuneita kysytään nyt myös rakennusalalla, mikä aiheuttaa pulaa ammattilaisista teollisuudessa. Talous on selvästikin piristymään päin, Santala arvioi.

Kuva: Esa Siltaloppi

.

Miljardiluokan liiketoimintaa, palvelua ja ict:n hyödyntämistä

Teollisuuden kehittyminen ja uudet osaamisvaatimukset muuttavat kunnossapitoa. Mielikuva alan tehtävistä ei välttämättä enää aina vastaa todellisuutta.

Suuri osa työstä edellyttää nykyään tietojärjestelmien sujuvaa käyttöä ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Kunnossapito on myös pitkälti palvelua ja vientitoimintaa. Monilla suomalaisilla yrityksillä on miljardiluokan liikevaihto juuri palveluliiketoiminnassa, joka tuottaa pitkäjänteisesti. Suomessa on huippuosaamista kunnossapidon toimintamallien konseptoinnissa.

– Prosesseista kerättävään dataan perustuva ennakoiva kunnossapito on esimerkiksi todellinen kasvuala. Tämän liiketoiminnan arvo voi jopa viisinkertaistua lähivuosina. Kunnossapidon alalle onkin tullut aktiivisia toimijoita ict-maailmasta, Tennilä kertoo.

Henkilöiden osaamisen kehittämisen lisäksi tärkeä kehittämisen kohde on yritysten välinen yhteistyö ja pitkälle verkottuneet toimintamallit.
– Ne yritykset pärjäävät, jotka saavat oman liiketoimintansa kehittämiseen terävimmän mahdollisen osaamisen. Tarvitaan korkeaa osaamista niin yrityksen sisään kuin yhteistyökumppaneiden verkostoon, Tennilä toteaa.

.

Kunnossapito pitää yrityksen toiminnan käynnissä

Kunnossapidolla on valtava rooli teollisuudessa. Koskisen Oy:ssä se on palvelufunktio, joka tukee kaikkia tuontantoyksiköitä. Se pitää yrityksen toiminnan osaltaan käynnissä. Kunnossapitoyksikössä työskentelee yli 70 henkeä muun muassa mekaanisen ja sähkökunnossapidon sekä automaation tehtävissä. Perustavanlaatuinen käynnissäpito ja tuotantoprosessia tukeva osaaminen ovat yrityksen omissa käsissä. Tarvittaessa urakoitsijaverkostosta hankitaan täydentävää palvelua.

– Kunnossapito tarjoaa hienoja uramahdollisuuksia. Kunnossapidon systematiikka ja problematiikka ovat suhteellisen samanlaiset tehtaasta riippumatta, joten alan ammattilaiset voivat toimia useilla eri teollisuuden aloilla, kertoo Tennilä.

– Ala vaatii tiettyä asennetta työntekoon ja ongelmiin. Tehtaat pyörivät ympäri vuorokauden kaikkina päivinä, ja poikkeustilanteita tulee väistämättä. Itse olen tehnyt töitä kunnossapidossa yli 20 vuotta ja se on ollut aina hyvin mielekästä. Pidän siitä, että saan työssäni ratkaistua asioita. Se on valtava palkinto ja motivoivaa monille. Kunnossapidon ammattilaisella on ratkaisijan rooli, kertoo Santala.

Teknologia17-tapahtuman yhteydessä pidettävien Kunnossapito-messujen puheenvuorossa 11.10. klo 14 Tieto ja Johtaminen -lavalla kuulet esityksen AEL:n ja Koskisen Oy:n koulutusyhteistyöstä.

Lisätietoja Kunnossapito-messuista:

Juha Nyholm, Expomark Oy, tuoteryhmäpäällikkö, p. 050-585 4727, juha.nyholm@expomark.fi
www.kunnossapito17.fi
http://teknologia.messukeskus.com/

Koskisen Oy on mekaanista metsäteollisuutta harjoittava noin tuhat työntekijää työllistävä perheyritys, jolla on yli satavuotinen historia. Kärkölässä pääpaikkaansa pitävän yrityksen pääliiketoiminnat ovat havupuun sahaus ja koivuvanerin tuotanto. Suomessa tuotantoa on Kärkölän lisäksi Vierumäen talotehtaalla ja Hirvensalmella. Lisäksi yritys toimii Venäjällä ja Puolassa.

Lisätietoja:

www.ael.fi
www.koskisen.fi

Kunnossapito 2017 -messut: Analytiikalla entistä parempaan ennustettavuuteen

3.10.2017

Kunnossapito on keskeinen tuotannon onnistumisen edellytys niin kasvun kuin rakennemuutoksen aikana. Alan uudet teknologiat, toimintamallit ja oikea osaaminen tuovat tehokkuutta ja ennustettavuutta tilanteessa kuin tilanteessa. Ne ovat esillä Kunnossapito 2017 -messuilla 10.–12. lokakuuta Helsingissä Teknologia17 -tapahtumassa.

kari ojala
Kari Ojala

– Häiriötön tuotanto edellyttää hyvää teknistä käyttövarmuutta, jonka tukena on oltava tehokas diagnostiikka ja analytiikka. Erityisesti tämä korostuu yrityksissä, joissa korvausinvestointien taso on ollut viime vuosina matala, sanoo SSAB Europe Oy:n teknologiajohtaja Kari Ojala.

Ojala puhuu Kunnossapito 2017 -messuilla kunnossapidon kehityshaasteista yritysjärjestelyissä. Hän listaa tehokkuuden edistämisen tyypillisiksi trendeiksi verkostoitumisen, jatkuvan kehittämisen, mobiliteetin ja itseohjautuvuuden.
– Kunnossapidon johtamisen ikuinen haaste on löytää keinoja rakentaa riittävä käytettävyys optimikustannuksilla, Ojala toteaa.

Kun yritys on hyvässä kasvuvauhdissa, kunnossapidon tarpeet ja vaatimukset kasvavat. Tuotannon määrä, laatu ja tahti ovat kriittisiä tekijöitä kasvun onnistumiselle.

– Kun vajaakäyntiä ei ole, kunnossapidon suunnitelmallisuus ja toimintojen onnistuminen korostuvat. Toiminnan kannalta strateginen osaaminen on resurssi, josta yritys ei voi tinkiä, Koskisen Oy:n tekninen johtaja Lassi Santala sanoo. Kunnossapito 2017 -messujen puheenvuorossa ovat Koskisen Oy:n kokemukset henkilöstön kehittämisestä.

.

Ennustettavuus auttaa optimoimaan kunnossapitoa

Emil Ackerman
Emil Ackerman

Tehokas tuotannon johtaminen hyödyntää parasta osaamista sekä reaaliaikaista ja käyttötarkoituksen mukaisesti analysoitua tietoa. Teollinen internet ja tekoäly kunnossapidossa ja tuotannon laadunvalvonnassa on arkipäivää suurissa yrityksissä.

– Tavoitteena on päästä laitteiden kunnon valvonnassa entistä parempaan ennustettavuuteen. Tällöin toimenpiteiden ajoitus voidaan paremmin optimoida kokonaiskustannusten kannalta, sanoo Kari Ojala.

Käytännössä tämä tarkoittaa usean eri tuotanto- ja kunnonvalvontaparametrien samanaikaista seurantaa, mittausdatan analysointia ja siihen perustuvaa ennakointia.

– Eniten data-analytiikasta hyötyvät ne, joille jokainen menetetty tuotantotunti on kallis. Kun kapasiteetit lähestyvät maksimia, toiminnan ennustettavuuden hyödyt korostuvat, sanoo teollisen big data -analytiikan ohjelmistoyritys Quva Oy:n toimitusjohtaja Emil Ackerman.

.

Kunnossapidon ja ict:n yhdistelmä on todellinen kasvuala

Jaakko Tennilä
Jaakko Tennilä

Yritysten välinen yhteistyö ja pitkälle verkottuneet toimintamallit ovat olennainen kehittämisen kohde kunnossapidon alalla niin palveluyrityksissä kuin teollisuuden ja infrastruktuurin kunnossapidon alueilla.

– Ne yritykset pärjäävät, jotka saavat liiketoimintansa kehittämiseen terävimmän mahdollisen osaamisen. Yhä useammin tuo tarvittava osaaminen löytyy verkostosta, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä toteaa.

Suomessa on huippuosaamista kunnossapidon toimintamallien konseptoinnissa niin teollisuudessa kuin sen ulkopuolella. Monilla suomalaisilla yrityksillä on miljardiluokan liikevaihto ennakoivaan dataan perustuvassa palveluliiketoiminnassa. Kunnossapitomessujen ohjelmalavalla näistä puhuvat muun muassa IBM:n ja ABB:n edustajat.

– Kunnossapidon alalle on tullut uusia aktiivisia toimijoita ict-maailmasta. Prosesseista kerättävään dataan perustuva kunnossapito on todellinen kasvuala. Tämän liiketoiminnan arvo voi jopa viisinkertaistua lähivuosina, Jaakko Tennilä arvioi.

 

Kunnossapito-messut 2017 järjestetään Teknologia17-suurtapahtuman yhteydessä 10.-12.10.2017. Messualueella sekä Plaza-ohjelmalavan puheenvuoroissa käsitellään Kunnossapidon ajankohtaisimpia aiheita kaikkina messupäivinä.

www.kunnossapito17.fi
http://teknologia.messukeskus.com/

Messuille pääsee veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi »

Lisätietoja Kunnossapito-messuista:
Juha Nyholm, Expomark Oy, tuoteryhmäpäällikkö, p. 050-585 4727, juha.nyholm@expomark.fi

Tiedote innovaatiopalkinnosta,
EFORA OY 

Eforan digiloikalle kunnossapitoalan yritysinnovaatiopalkinto

11.10.2017

”Eforan digiloikka” on voittanut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja Suomen Messusäätiön jakaman yritysinnovaatiopalkinnon vuonna 2017. Efora palkittiin teollisen internetin johdonmukaisesta soveltamisesta ja lukuisista käytännön ratkaisuista, joilla se on digitalisoinut ja uudistanut puunjalostusteollisuuden kunnossapitoa.

Promaint ry:n tutkimus- ja koulutustoimikunnan ja hallituksen sekä Suomen Messusäätiön jakama yritysinnovaatiopalkinto on annettu Efora Oy:n digiloikalle. Palkinnon myöntämisen perusteluissa mainittiin, että ratkaisu yhdistää monia erillisiä innovaatioita ja se on käytännön toiminnassa. Palkinto jaettiin Kunnossapito 17 –messujen yhteydessä ja sen luovuttivat Promaintin hallituksen jäsen Timo Jatila sekä Suomen Messusäätiön puolesta Expomarkin toimitusjohtaja Tomi Niemi.

Eforan puolesta palkinnon vastaanottivat kunnossapitoasentaja Kari Kekäläinen, kunnossapitoinsinööri Pekka Silvennoinen, projektipäällikkö Antti Kymäläinen, projektipäällikkö Harri Pöllänen sekä kehitysjohtaja Veijo Pitkäniemi.

 

KUVA 1 kunnossapito17_palkitut_efora.jpg
Vuoden 2017 yritysinnovaatiopalkinto myönnetään Eforalle, kertoo Promaintin toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä. Eforan tiimissä palkintoa vastaanottivat (vasemmalta) Pekka Silvennoinen, Kari Kekäläinen, Antti Kymäläinen, Harri Pöllänen ja Veijo Pitkäniemi. Heidän vierellään palkinnon luovuttaneet Suomen Messusäätiön edustajana Expomarkin toimitusjohtaja Tomi Niemi sekä Promaintin hallituksen jäsen Timo Jatila. KUVA: Heikki Jokinen.

 

– Stora Enson älykkään kunnossapidon yhtiönä Eforan tavoitteena on digitalisoida kunnossapidon osa-alueita ja prosesseja sekä mahdollistaa sillä tavalla organisaation itseohjautuvuus. Digitaaliset työkalut tukevat käytännön tekemistä, keventävät rutiineja ja raivaavat kunnossapitohenkilöstölle aikaa lisäarvon tuottamiseen, kertoo Veijo Pitkäniemi.

Keskeiset ratkaisut, joilla Efora on uudistanut prosessejaan viimeksi kuluneen runsaan vuoden aikana, ovat raportointialusta Rapsa, mobiilikäyttöliittymä Välkky, materiaalinhallintajärjestelmä Agilon sekä alihankinnan toiminnanohjauspalvelu Site Manager.

– Rapsan avulla voimme seurata ja visualisoida lähes reaaliaikaisesti keskeisiä kunnossapitoon ja käyttövarmuuteen liittyviä mittareita, kuten suunnitelmallisen tekemisen ja ennakkohuoltojen tilannetta ja kehitystrendejä. Välkky on asentajiemme mobiilityökalu, jolla he tekevät turvallisuushavainnot, vika- ja huoltoilmoitukset, työtilaukset ja –määräimet mistä tahansa tuotantolinjan varrelta.

– Agilon puolestaan on Konecranesin kehittämä materiaalinhallintajärjestelmä, johon olemme liittäneet web-pohjaisen sovelluksen automaation hallintaan. Site Manager automatisoi alihankkijoiden työnhallinnan seuraamisen ja viranomaisraportoinnin, Veijo Pitkäniemi tiivistää kuvauksen ratkaisuista.

Eforan digiloikka on vuonna 2015 käynnistetyn strategian toimeenpanoa. Siinä on osallistettu vahvasti koko henkilöstöä.

– Jokainen ammattilainen haluaa kehittää ja uudistaa osaamistaan. Kaikilla kehittämillämme ratkaisuilla on suuri vaikutus rutiinityön vähentämiseen ja henkilöstön osaamisen järkevämpään, itseohjautuvaan käyttöön. Kehitys on tehty yhdessä henkilöstön kanssa ja siihen on osallistunut ryhmiä eri organisaatiotasoilta. Uudet toimintatavat muuttavat kunnossapitotyön tekemistä, joten uudistukseemme kuuluu jatkuvasti lisäkoulutusta ja johtamistaitojen kehitystä, Pitkäniemi jatkaa.

.
Lisätietoja:
Veijo Pitkäniemi, kehitysjohtaja, Efora Oy, puh. 0400 969 882, veijo.pitkaniemi@efora.fi
Ilkka Tykkyläinen, toimitusjohtaja, Efora Oy, puh. 040 670 6056, ilkka.tykkylainen@efora.fi
Efora lyhyesti

Efora Oy on Stora Enson tytäryhtiö ja vastaa kunnossapidosta konsernin tehtailla Imatralla, Heinolassa, Uimaharjussa , Varkaudessa, Oulussa ja Veitsiluodossa sekä Honkalahden, Kiteen, Uimaharjun ja Varkauden sahoilla. Eforan palveluksessa on noin 930 älykkään kunnossapidon ammattilaista. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli noin 208 miljoonaa euroa.